Tulee mies

Tänne muuttaa mies. Eikä kuka tahansa, vaan se (hän), jonka kanssa on tullut kuljettua viimeiset yhdeksän kuukautta.

Tulee mies, ja minä toimin kuin nainen. Vaihdan verhot, tiskaan, siivoan, raivaan kaappeja hänen vaatteilleen ja tavaroilleen, ostan jääkaappiin, pakastimeen ja keittiön hyllyille hänen lempiruokiaan. Tyhjennän Rainbow-kahvipakkauksen metallirasiaan, jotta hän ei näe, mitä merkkiä on tarjolla. Hän kun on piintynyt Juhlamokkaan.

Tulee mies, ja se on jännittävää. Enhän minä ole tottunut asumaan kenenkään muiden kuin lasteni kanssa. Ja nyt viime kuukaudet yksin.

Muutto ei tule yllätyksenä. Kaveri osti pari vuotta sitten asunnon, johon oli luvassa putkiremontti. Muutaman kuukauden seurustelun jälkeen jompi kumpi, luultavasti minä, olin sitä mieltä, että hän voisi tulla remonttievakkoon tähän osoitteeseen.
Sitten iski paniikki. Yritin lopettaa suhteen, muutamaankin kertaan. Siitä ei tullut mitään, kun olin ehtinyt tyyppiin tykästyä. Ja muutenkin, tiedättehän.

Tämä on viimeinen viikonloppuni sinkkuna.

Tästä seuraa... vähintäänkin trilogia. Yleisöksi pääsette te, hyvät lukijani. Tuskin maltatte odottaa.