Vielä viisi ja puoli yötä

Puolen vuoden karkkilakko on sujunut yllättävän joutuisasti. Enää viisi päivää ja kuusi yötä... Tai oikeestaan viisi ja puoli yötä, koska totta kai mä sujautan ekan salmiakin suuhuni jo keskiyöllä.
Jännää.
Nuorempi kummilapsi halusi tietää, kuinka vietän karkkilakon päättymistä. Hetken tuumailun jälkeen tuntui selvältä vastata, että ainakin ostan salmiakkia ja muita irtokarkkeja.
Kai omaehtoisen namilakon päättymistä pitää juhlistaa, vaikka vähän hassulta se tuntuu. Ihan sama kuin paaston päätteeksi pyöräyttäisi itselleen täyden illallisen ja jälkiruuaksi puolikkaan täytekakkua.

Toivottavasti mä vielä heinäkuussa tykkään karkista. Olisi harmi, jos namut ei antaisikaan niitä kiksejä kuin ennen vanhaan, vuonna 2011 ja aiemmin.
Melkein eniten pelkään, että salmiakki maistuu liian suolaiselta. Myydäänkö jossain vähäsuolaista salmiakkia? Mulle kelpaisi kyllä. Ihan niin kuin alkoholiton olut, jossa siinäkin maku on tärkein.

Tässä vaiheessa lienee paikallaan paljastaa, miksi viimeinen etappi on mennyt niinkin kepoisasti. Huomasin nimittäin, että laktoosi-intoleranssista huolimatta voin syödä mitä tahansa jäätelöä!
Ihan mahtavaa. Touko-kesäkuussa olen syönyt suklaalla päällystettyjä Magnum-puikkoja niin paljon, että jätskitikuista saisi askarreltua kerrostalon.
Lähikauppa muisti meikäläistä vielä niin, että oli pistänyt magnumit tarjoukseen. Yhden hinnalla sai kaksi. Ei siinä yhtään rahaa säästänyt, kun ne molemmat katos pakastimesta vielä samana iltana.

Onneksi sain vuodenvaihteessa neuvoteltua itseni kanssa sellaisen sopimuksen, että kaikki hyvä ei ole kiellettyä. Leivokset, pullat, jäätelö ja erinäiset munkit eivät ole tulleet liukuhihnalta suuhun, mutta eipä noita ole tullut kierrettyäkään.
Mihin lakkoon sitä seuraavaksi ryhtyisi?

Top5 Lempikarkkini (saa tuoda tuliaisiksi)

1. Salmiakki. Kaiken muotoiset. Vähiten maistuu apteekkarin salmiakki: liekö liian terveellistä?
2. Tumma suklaa. Kaiken muotoisena, mutta ehkä eniten konvehteina.
3. Englanninlakritsi. Erityisesti ne vaaleansiniset ja -punaiset, jotka on päällystetty palluroilla.
4. Irtokarkit. Kaikki muut paitsi siniset. 
5. Kettukarkit. Tiedättehän ne vanhan ajan pihlajanmarja-karkit, joiden käärepaperissa on iloista punaista ja kirkkaankeltaista? Mummo aina ojensi pussia ja sanoi, että ota ihan kaksi. Minähän otin.